Tuulivoima on tärkeä osa puhdasta tulevaisuutta
Tästä syystä Suomen Tuulivoimayhdistys haluaa palkita vuoden Tuulivoimateko-palkinnolla teon tai toiminnan, joka on tukenut tai vauhdittanut tuulivoiman kasvua, tai on ollut positiivisella tavalla vaikuttamassa tuulivoima-alan kehittymiseen Suomessa.
EHDOTA MIELESTÄSI PARAS TUULIVOIMATEKO VUONNA 2022!
Mikä on Tuulivoimateko?
Vuoden Tuulivoimateko-palkinto myönnetään teolle tai toiminnalle, joka on omalta osaltaan ollut tukemassa tai vauhdittamassa suomalaisen tuulivoiman kasvua ja kehittymistä. Palkinto voidaan myöntää niin yritykselle, projektille, tutkimukselle, viranomaiselle, kunnalle kuin vaikkapa tietylle tuulivoimahankkeelle tai yksityishenkilöllekin. Myöntämällä palkinnon Suomen Tuulivoimayhdistys haluaa nostaa esille Suomen energiaomavaraisuutta ja puhdasta energiantuotantoa edistävää toimintaa.
Tuomarit 2022
Vuoden tuulivoimateon valitsee asiantunteva raati, joka koostuu energia-alan asiantuntijoista sekä muista puhtaan energiantuotannon puolestapuhujista.
Maria Ohisalo
Maria Ohisalo toimii tällä hetkellä ympäristö- ja ilmastoministerinä. Ohisalo on Itä-Helsingin Vesalassa syntynyt ja eri puolilla Itä-Helsinkiä kasvanut yhteiskuntatieteiden tohtori, kansanedustaja ja vihreiden puheenjohtaja.
Ohisalo on työssään korostanut vihreän siirtymän merkitystä fossiilisesta energiasta irtaantumisessa. Uusiutuvilla ja hajautetuilla energiamuodoilla voidaan tuottaa edullista ja toimintavarmaa energiaa. Samalla Suomi rakentaa energiaitsenäisyyttään fossiilidiktaattoreista.
Aiemmin köyhyystutkimusta tehneelle Ohisalolle on politiikassa tärkeää ekologisen kestävyyden yhdistäminen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Luonnon ja ilmaston kantokyky määrittelee vastaansanomattomasti rajat ihmisen toiminnalle.
Kuva: Iris Flinkkilä
Juhani Henriksson
Arktiset Vedet-ohjelmasarjan tekijä (11. tuotantokautta) on toiminut urheilutoimittajana, studioisäntänä, tuottajana, selostaja mm. olympialaisissa ja Leijona-kiekko-otteluissa.
Juhani harrastaa liikkumista luonnossa sekä Arktiset Vedet-ohjelmasarjan tekemistä, jossa keskustellaan myös asiantuntijoiden ja luonnon muutosta tarkasti seuraavien ihmisten kanssa,
– Elämme aikaa, jolloin tarvitaan oikeaa, kauaskantoista päätöksentekoa ja samalla välitöntä toimintaa. Luonnon monimuotoisuus, puhtaat – vesivoimarakentamisesta vapaat virrat ja terveet jokiekosysteemit – meri ja elämän muodot näiden ympärillä ovat asioita, joiden puolesta on merkityksellistä pitää ääntä. Sain mahdollisuuden tutustua tarkemmin merituulivoiman mahdollisuuksiin kesällä Ahvenanmaan kuvauksissa ja pitää sanoa, että teki ison vaikutuksen.
Niklas Kaskeala
Niklas Kaskeala on pitkän linjan ilmastovaikuttaja. Niklaksella on yli 15 vuoden kokemus kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Hän on työskennellyt näiden teemojen parissa mm. CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundationissa ja Pelastakaa Lapset järjestössä. Viimeiset kolme vuotta Niklas on toiminut Compensaten vastuullisuusjohtajana. Compensate torjuu ilmastonmuutosta tarjoamalla yrityksille ja yksilöille mahdollisuuden kantaa vastuuta niistä päästöistä, joita ei voida vielä välttää.
Niklas perusti kansainvälisen Protect Our Winters ilmastoliikkeen Suomen osaston ja toimi vuosina 2014 – 2020 POW Finlandin puheenjohtajana.
Aleksanteri Hakaniemi
Aleksanteri Hakaniemi on artisti ja lauluntekijä Kouvolasta. Nykyisin Helsingissä asuva Hakaniemi on omalla musiikillaan saanut 5 Emma-ehdokkuutta ja kolmella albumilla on useita platina- ja kultasinkkuja. Ensimmäinen levy ”Nuorena jaksaa” debytoi Suomen virallisen albumilistan sijalla yksi. Viime vuodet Hakaniemi on kirjoittanut menestyskappaleita mm. Juha Tapiolle ja Frans Harjulle ja käynnissä olevalle Vain Elämää -kaudelle. Tällä hetkellä valmisteilla on neljäs studioalbumi.
Kuva: Tero Ahonen
Tuomarit 2021
Kai Mykkänen
Ympäristövastuun yhdistäminen markkinatalouteen on ollut Kai Mykkäsen vaikuttamistyön sinivihreä lanka 25 vuotta. ”10 vuotta sitten toimin työ- ja elinkeinoministeriön asettaman tuulivoiman edistämistyöryhmän puheenjohtajana ja elinkeinoministerin erityisavustajana. On ollut hienoa nähdä, miten valtavasti tuulivoima-ala ja sen kapasiteetti Suomessa on jo kasvanut sen jälkeen. Edessä on vielä suuremmat mahdollisuudet. Parhaimmillaan voimme kääntää Saksaa ja Tanskaa hitaamman liikkeelle lähdön voitoksi siinä, miten meillä on tilaa ottaa käyttöön uusinta tekniikkaa ja konsepteja nyt. Innostuneena opin niistä lisää!”
Hanna Kosonen
Hanna Kosonen on keskustan kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan jäsen, sekä talousvaliokunnan varapuheenjohtaja. Kosonen on toiminut myös tiede- ja kulttuuriministerinä tällä kaudella.
Kosonen on keskittynyt työssään ilmasto-, energia- ja ympäristökysymyksiin ja ajattelee, että muutos fossiilisesta päästöttömään maailmaan ja lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen on Suomelle suuri mahdollisuus.
Riku Karjalainen
Riku Karjalainen on timelapse-kuvaukseen erikoistunut luontokuvaaja. Kamera on vienyt Karjalaisen luonnon pariin ja tänä päivänä tärkeintä hänen videoteoksissa ei ole vain kauniiden maisemien taltiointi, vaan niiden puolesta puhuminen.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on ensisijaisen tärkeää Karjalaiselle ja yhtä lailla luontokadon pysäyttäminen. Näitä kriisejä emme voi ratkaista erikseen.
Seija Lukkala
Seija Lukkala on Globe Hope -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja. Globe Hope on vuodesta 2003 kierrättänyt kuluttajien ja yritysten poistotekstiilejä valmistamalla niistä funktionaalisia designtuotteita.
Globe Hope tarjoaa tänä päivänä yrityksille myös Zero Wast palvelua, jossa yritysten kaikki poistotekstiilit kierrätetään maksimaalista resurssitehokkuutta noudattaen.
Seija kiertää paljon puhumassa kestävästä kehityksestä eri foorumeilla.
Mika Järvinen
Mika Järvinen toimii Energiatekniikan Professorina Aalto Yliopistossa. Hän tekee tutkimustyötä hiilidioksidin talteenoton, kiertotalouden, vetytalouden sekä uusiutuvien energiamuotojen kanssa. Järvinen kehittää aktiivisesti energia-alan opetusta, sekä opetusmenetelmiä että sisältöjä. Mika johtaa kolmea energia-alan Maisteriohjelmaa Aallossa.
Mika on vakuuttunut siitä, että käsillä olevan ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuskadon ratkaisemiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä tekniikan, ekologian, biologian, sosiaalitieteiden sekä taloustieteiden välillä.
Tuomarit 2020
Mari Pantsar
Mari Pantsar luotsaa Suomen Itsenäisyyden juhlarahaston Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teemaa. Hän johtaa teeman strategiaa ja vastaa siitä, että kaikki teeman tekemiset viitoittavat Suomen tietä kohti ekologisesti kestävämpää ja kilpailukykyisempää yhteiskuntaa.
Mari uskoo, että ekologinen kestävyys ei ole vaihtoehto vaan lähtökohta – ja erittäin suuri kilpailukyvyn lähde.
Miapetra Kumpula-Natri
Miapetra Kumpula-Natri edustaa europarlamentissa S&D-ryhmää, Suomea ja suomalaisia. Kumpula-Natrin tavoitteena on edistää kestävää siirtymää ilmastonmuutoksen hillintään ja uusia energiaratkaisuja. Hän hakee tutkimukseen, osaamiseen ja reiluun työelämään vahvistusta eurooppalaisesta yhteistyöstä. Digiasiat, datatalous, tekoäly ja telemarkkinat ovat Kumpula-Natrille tärkeitä, lempinimiäni ovatkin digimeppi ja Madam Roaming.
Jukka Ruusunen
Jukka Ruusunen on toiminut Fingrid Oyj:n toimitusjohtajana vuodesta 2007. Fingrid-uraa edelsi kymmenen vuoden ajanjakso kehitysjohtajana Fortumissa. Työhistorian viisitoista alkuvuotta sijoittuvat Teknilliseen korkeakouluun ja Helsingin kauppakorkeakouluun. Koulutukseltaan Jukka Ruusunen on tekniikan tohtori.
Meeri Koutaniemi
Meeri Koutaniemi (s.1987) on kuusamolaissyntyinen vapaa valokuvaaja, toimittaja ja dokumentaristi. Koutaniemen työ valokuvaajana ja journalistina ulottuu yli 60 maahan. Hänen työnsä keskiössä on ihmisen oikeus määritellä identiteettinsä ja aktiivinen toimijuutensa yhteiskunnassa. Koutaniemi tutkii työssään kysymyksiä vallasta ja ihmisoikeuksista.
Voittaja Tuulivoimateko 2022
KiMuRa-hanke
Tuulivoimala on erittäin hyvin kierrätettävissä. Ainoana haasteena on ollut lapajäte, joka on ollut tähän asti vaikeasti kierrätettävää materiaalia. Muovikomposiitin kierrätys on ollut ylipäätään koko yhteiskunnan kattava haaste. Muoviteollisuus ry:n Komposiittijaosto tarttui haasteeseen alkuvuodesta 2020, ja kokosi saman pöydän ääreen laajan joukon toimijoita. Mukana on niin komposiittituotteiden tuottajia, tuotteiden loppukäyttäjiä, kiertotaloustoimijoita kuin jätemateriaalin hyötykäyttöä edustavia tahoja. Kierrätyshaasteen ympärille muotoiltiin KiMuRa-nimen saanut projekti. KiMuRa on lyhenne sanoista ”kierrätetty, murskattu raaka-aine”. Projekti sai rahoituksen ympäristöministeriöltä loppuvuonna 2020. Sen keskiössä oli luoda kustannustehokas muovikomposiittijätteen keräys- ja käsittelylogistiikka varmistamaan, että muovikomposiittijäte saadaan tehokkaasti mahdolliseen hyödyntämispisteeseen.
Muoviteollisuus ry:n johdolla ja ympäristöministeriön rahoituksella seitsemän komposiittiteollisuusyritystä selvittivät yhdessä Kuusakosken ja murskatun materiaalin loppukäyttäjää edustavan Finnsementin kanssa teollisuuden komposiittijätteen keräyslogistiikkaa ja komposiitin hyödyntämistä sementin tuotannossa. Tällä hetkellä muovikomposiittimurske toimitetaan Finnsementin Lappeenrannan tehtaalle, jossa puolet materiaalista käytetään energiana klinkkeriuunin lämmittämisessä fossiilisten polttoaineiden sijasta ja puolet sidosaineena valmistettavassa sementissä.
KiMuRan kautta on jo menestyksekkäästi käsitelty tuulivoimaloiden lapoja. Suomi on edelläkävijänä kieltänyt orgaanisen jätteen, jota myös muovikomposiitit ovat, loppusijoittamisen kaatopaikoille. Lisäksi tuulivoima-ala on Euroopan laajuisesti kieltänyt itse itseltään kaatopaikkasijoittamisen. Suomessa on nyt myös edelläkävijöiden joukossa löydetty ratkaisu muovikomposiittijätteen käsittelyyn.
Tuulivoimakuntien verkosto
Suomen tuulivoimakuntien verkosto perustettiin kuntamarkkinoiden yhteydessä 14.9.2022 kuudentoista kunnanjohtajan voimin. Verkoston yhteisenä tavoitteena on tuulivoimakuntien yhteisen edunvalvonnan lisäksi jakaa kuntien osaamista ja hyviä käytäntöjä, oikaista vääriä uskomuksia sekä myös edistää ratkaisuja, jotta tuulivoimainvestoinnit sijoittuisivat tasaisemmin Suomessa.
Suomessa on noin sata kuntaa ja kaupunkia, joissa on tuulivoimaa. Osassa kunnissa on kertynyt kokemusta tuulivoimasta jo useiden vuosien ajan, osaan kunnista vasta nyt rakennetaan ensimmäisiä tuulivoimaloita. Verkostoon päätettiin ottaa mukaan myös kuntia, joissa on tuulivoimakaavoitus vasta vireillä, jotta uuden äärellä olevat kunnat voivat oppia tuulivoiman kanssa pidempään toimineilta.
Tarkoituksena on ollut luoda kunnanjohtajien välille paikka, jossa voi matalalla kynnyksellä kysyä kollegoiltaan lisänäkökulmia ja hyviä käytäntöjä, jos joku asia vaatii omassa kunnassa ratkaisua. Tuulivoimakunnille on tärkeää, että esimerkiksi tuulivoimaloista kertyvä kiinteistöverohyöty jää jatkossakin täysimääräisenä tuulivoimalan sijaintikuntaan, sillä myös tuulivoiman vaikutukset näkyvät paikallisesti.
Yleisöäänestyksen voittaja Tuulivoimateko 2022
KiMuRa-hanke
Tuulivoimala on erittäin hyvin kierrätettävissä. Ainoana haasteena on ollut lapajäte, joka on ollut tähän asti vaikeasti kierrätettävää materiaalia. Muovikomposiitin kierrätys on ollut ylipäätään koko yhteiskunnan kattava haaste. Muoviteollisuus ry:n Komposiittijaosto tarttui haasteeseen alkuvuodesta 2020, ja kokosi saman pöydän ääreen laajan joukon toimijoita. Mukana on niin komposiittituotteiden tuottajia, tuotteiden loppukäyttäjiä, kiertotaloustoimijoita kuin jätemateriaalin hyötykäyttöä edustavia tahoja. Kierrätyshaasteen ympärille muotoiltiin KiMuRa-nimen saanut projekti. KiMuRa on lyhenne sanoista ”kierrätetty, murskattu raaka-aine”. Projekti sai rahoituksen ympäristöministeriöltä loppuvuonna 2020. Sen keskiössä oli luoda kustannustehokas muovikomposiittijätteen keräys- ja käsittelylogistiikka varmistamaan, että muovikomposiittijäte saadaan tehokkaasti mahdolliseen hyödyntämispisteeseen.
Muoviteollisuus ry:n johdolla ja ympäristöministeriön rahoituksella seitsemän komposiittiteollisuusyritystä selvittivät yhdessä Kuusakosken ja murskatun materiaalin loppukäyttäjää edustavan Finnsementin kanssa teollisuuden komposiittijätteen keräyslogistiikkaa ja komposiitin hyödyntämistä sementin tuotannossa. Tällä hetkellä muovikomposiittimurske toimitetaan Finnsementin Lappeenrannan tehtaalle, jossa puolet materiaalista käytetään energiana klinkkeriuunin lämmittämisessä fossiilisten polttoaineiden sijasta ja puolet sidosaineena valmistettavassa sementissä.
KiMuRan kautta on jo menestyksekkäästi käsitelty tuulivoimaloiden lapoja. Suomi on edelläkävijänä kieltänyt orgaanisen jätteen, jota myös muovikomposiitit ovat, loppusijoittamisen kaatopaikoille. Lisäksi tuulivoima-ala on Euroopan laajuisesti kieltänyt itse itseltään kaatopaikkasijoittamisen. Suomessa on nyt myös edelläkävijöiden joukossa löydetty ratkaisu muovikomposiittijätteen käsittelyyn.
Voittaja Tuulivoimateko 2021
Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj
Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid suhtautuu erittäin myönteisesti tuulivoiman kehittämiseen ja on aina valmis käymään keskustelua tuulivoimayhtiöiden kanssa verkon kehittämiseksi tuulivoiman tarpeisiin. Tuulivoima tarvitsee tuekseen säätövoimaa ja sen säätövoiman tasaisessa saamisessa Fingrid on tehnyt todella hyvää työtä.
Fingrid on päättänyt rakentaa Iin ja Oulun välille uuden 26 kilometriä pitkän 110 kilovoltin voimajohdon vuosien 2023–2024 aikana. Investoinnit mahdollistavat päästöttömän tuulivoimatuotannon liittämisen kantaverkkoon ja parantavat alueen sähkönsiirron käyttövarmuutta.
Uusi voimajohto mahdollistaa lisääntyvän tuulivoimatuotannon siirtämisen alueelta kulutukseen. Tulevien vuosien investoinnit kantaverkkoon ovat mahdollistamassa Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista.
Yleisöäänestyksen voittaja Tuulivoimateko 2021
Lestijärven kunta - Suomen suurin tuulivoimahanke
Suomen suurin – 455,4 megawatin – tuulipuisto alkaa rakentua Lestijärvelle. Lestijärven kunta on rohkeasti vienyt eteenpäin Suomen tämän hetken suurinta tuulivoimahanketta, joka valmistuu vuoden 2024 loppuun mennessä. Rakentajayhtiön OX2:n lisäksi toteutuksessa mukana ovat Kymppivoima, Oulun Energia ja Kuopion Energia.
Tuulipuistoon rakennetaan yhteensä 69 tuulivoimalaa, joiden enimmäiskorkeus on 240 metriä. Puiston vuosittainen energiantuotanto on yli 1,3 terawattituntia. Se vastaa noin kahta prosenttia koko Suomen viime vuoden sähköntuotannosta.
Arvioidut kiinteitöverotulot ovat noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa tuulivoimahankkeen 35 vuoden toiminta-ajan. Lestijärvellä on asukkaita reilu 700 eli kiinteistöverotuotto tulee olemaan yyli 100 000 euroa kuntalaista kohden tuulipuiston elinkaaren aikana.
Tuulivoimateko finalisteja 2021
Hedetin tuulivoimaloiden taidemuraalit
Tuulivoimalat ovat teollisia rakennelmia, mitkä on tuotu luontoon ihmisten toimesta. Mitä jos voisimme tuulivoimaloiden avulla kertoa tarinoita niitä ympäröivästä luonnosta? Ainoastaan sata vuotta taaksepäin ihmiset elivät läheisemmässä vuorovaikutuksessa luonnon kanssa. Ihmisten ja luonnon välinen side oli paljon vahvempi kuin nykyään. Inspiraatio tuulivoimaloihin tehtävistä maalauksista tuleekin vanhasta ideologiasta: “Luonnosta ei voi vain ottaa, pitää myös antaa jotakin takaisin.”
Taideprojekti tehtiin yhteistyössä Närpiön kunnan kanssa ja ajatuksena oli nimenomaan tehdä se paikallisyhteisölle ja mahdollistaa odottamattomia elämyksiä tuulipuistossa kävijöille. Mukana toteutuksessa oli myös paikallinen koulu, Yttermark skolan, ja Neoen ja Prokon toteuttivat taideprojektin Hedetin tuulipuistossa, Närpiössä. Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa (globaalistikin vain muutamia), kun tuulivoima ja taide yhdistyvät tällä tavalla paikallisyhteisön hyväksi.
Taideprojektissa maalattiin kolme tuulivoimalan runkoa maasta viiden metrin korkeuteen. Projektin toteutti taiteilija Viivi “Viv Magia” Vierinen, joka on tunnettu kansainvälisesti työskentelevä katutaiteilija, ja tehnyt useita suurikokoisia muraaleja.
Hedetin tuulipuiston taideteokset ovat hiilineutraaleja, sillä taideprojektin tuottama CO2 jalanjälki on kompensoitu.
Katso video: https://youtu.be/V4VMYvY9YFk
Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj
Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid suhtautuu erittäin myönteisesti tuulivoiman kehittämiseen ja on aina valmis käymään keskustelua tuulivoimayhtiöiden kanssa verkon kehittämiseksi tuulivoiman tarpeisiin. Tuulivoima tarvitsee tuekseen säätövoimaa ja sen säätövoiman tasaisessa saamisessa Fingrid on tehnyt todella hyvää työtä.
Fingrid on päättänyt rakentaa Iin ja Oulun välille uuden 26 kilometriä pitkän 110 kilovoltin voimajohdon vuosien 2023–2024 aikana. Investoinnit mahdollistavat päästöttömän tuulivoimatuotannon liittämisen kantaverkkoon ja parantavat alueen sähkönsiirron käyttövarmuutta.
Uusi voimajohto mahdollistaa lisääntyvän tuulivoimatuotannon siirtämisen alueelta kulutukseen. Tulevien vuosien investoinnit kantaverkkoon ovat mahdollistamassa Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista.
OX2 yhtiön työllistävyys tuulivoima-alalla
Tuulivoima-alan työntekijämäärä kasvanut valtavasti ja erityisesti OX2 Suomen rekrytoinnit ovat lisänneet tuulivoima-alan työllistävyyttä vuoden 2021 aikana.
OX2 työntekijämäärä on kaksinkertaistunut vuoden 2021 aikana ja työntekijöiden määrä on noussut kolmestakymmenestä noin kuuteenkymmeneen. Toimistoja on Helsingissä, Oulussa ja Tampereella.
OX2:lla oli Suomeen rakenteilla 830 megawatin edestä tuulivoimaa vuoden 2021 loppupuolella. Tämä määrä tarkoittaa vuonna 2019 Rambollin laatiman selvityksen mukaan yli 22000 henkilötyövuotta.
Lestijärven infrahankkeen toteutamisesta vastaava KSBR kertoo, että tuulivoimahankkeen rakennustyöt työllistävät alueella merkittävästi, jopa 350–400 työntekijää vuodessa kolmen vuoden ajan.
Kalajoki - tuulivoimakaupunki
Kalajoen kaupunki ollut merkittävässä edelläkävijän roolissa mahdollistamassa tuulivoiman rakentamista Suomessa maankäytön ja kaavoituksen avulla. Kalajoella on ollut hyvin myönteinen suhtautuminen tuulivoiman rakentamiseen. Suomen tuulivoimakapasiteetista 6,4 prosenttia sijaitsee Kalajoella (64 voimalaa, 208 MW).
Tuulivoiman tuomat kiinteistöverotulot ovat merkittävä ns. ylimääräinen lisä talouteen. Se näkyy konkreettisesti kuntalaisilla tällä hetkellä esimerkiksi prosenttia alhaisempana tuloverona. Suunnitelmien mukaan Kalajoen tuulivoimalamäärät ovat lähes tuplaantumassa parin tulevan vuoden aikana ja se tulee mahdollistamaan kilpailukykyisen tuloverotuksen.
Tuulivoimateko 2020 Voittaja
Ikean tuulivoimahankinnat
Ikea on investoinut jo pitkään merkittäviä määriä tuulivoimaan. Viimeisimmät kolme hanketta Suomeen valmistuivat vuonna 2020. Olisi hyvä palkita suuri kaupallinen toimija, joka investoi tuulivoimaan, vaikka se ei ole sen omaa ydinliiketoimintaa. Tällä voisi olla vaikutusta siihen, että myös muut suuryritykset investoisivat entistä enemmän kotimaiseen energiantuotantoon.
Tuulivoimateko finalisteja 2020
Crossbonding, Joonas Lahti Eurolaite Oy
Pitkille kaapelireiteille, kuten erityisesti puistosta kauempana olevalle sähköasemalle, keskijännitekaapeliin asennettava crossbonding, eli vaippavuorottelu, vähentää merkittävästi puiston sisäverkon vikoja ja häviöitä. Crossbondingin merkitys kasvaa jatkossa entisestään kun voimaloiden ja puistojen tehot kasvavat ja tuotettu energia pitäisi pystyä toimittamaan valtakunnan verkkoon mahdollisimman vähäisillä keskeytyksillä ja häviöillä. Urakoitsijana olemme nähneet tarpeen ko. asennuksille ja ainoana toimivana ratkaisuna sellaista Suomessa on tarjonnut Eurolaite ja Joonas Lahti.
Hankekehittäjästä hiilidioksidivapaaksi energiayhtiöksi
Ilmatar on suomalaisen tuulivoimarakentamisen pioneereja, ja yhtiö on ollut mukana kehittämässä kotimaista tuulivoimaa jo yli kymmenen vuoden ajan. Ilmatar oli myös ensimmäinen perinteinen hanketoimija, joka aloitti PPA-sopimusten rinnalla sähkön myynnin kuluttaja- ja yritysasiakkaille. Ilmatar on omassa toiminnassaan ottanut vuoden 2020 aikana merkittäviä askeleita ja päättänyt investoinneista, joiden myötä yhtiöstä tuli ainoa suomalainen pelkästään hiidilioksidivapaata sähköä tuottava ja myyvä energiayhtiö. Ilmatar on myös sitoutunut rakentamaan merkittävän määrän uutta tuulivoimaa Suomeen vastaten tuulipuistojen koko elinkaaresta hankekehityksestä puistojen operointiin.
Hooli Stevedoring Oy
Satamaoperaattori on kehittänyt toimintaansa ja hankkinut kalustoa erityisesti tuulivoiman tuonnille Suomeen sekä saanut Raahen Sataman mukaan toimintaan, joka on laajentanut ja laajentaa satama-alueen varastointi kapasiteettia ja tieverkostoa pääteille, nykyisille ja tuleville tuulivoima projekteille. Operaattori haluaa olla nro 1 Satamista, joiden kautta tuulivoimaa tuodaan Suomeen ja kehittää toimintaansa niin, että tuonti Raahen kautta on joustavaa, tehokasta ja kaikkien osapuolien kannalta paras vaihtoehto nyt ja tulevaisuudessa.
Euroopan suurin tuulivoimarakentaja OX2
OX2 on pitkään kehittänyt ja rakentanut tuulivoimahankkeita ja tuonut hankekehittämiseensä mukaan markkinaehtoiseen rakentamisen tarvittavat rahoitusmekanismit. Yritys on selkeästi kasvattanut Suomen organisaatiotaan nykyisiin ja tuleviin hankkeisiin. OX2 on toteuttanut WindEuropen tilastojen mukaan eniten maatuulivoimahankkeita Eurooppaan viimeisen kuuden vuoden aikana.
VTT:n tutkimus infraäänen terveysvaikutuksista / Panu Maijala
VTT:n vetämä konsortio teki kansainvälisestikin korkealaatuista infraäänitutkimusta. Julkisuuteen vetäjänä toimi Panu Maijala. Maijala onnistui tekemään erittäin neutraalia tutkimusta, sai mukaan tuulivoimatoimijoita, jotka luovuttivat tarvittavaa dataa tutkimukseen. Maijalalla oli myös keskusteluyhteys tuulivoimakriitikoihin. Työryhmä sain mukaansa myös kuulokokeisiin tarvittavan osallistujakunnan. Maijalasta on avoin, läpinäkyvä ja työteliäs kuva, varsinkin kun keskitalvella pakkasessa asentaa lumessa erilaisia antureita sormet jäässä.
Akkreditoitu tarkastuslaitos - WiCo Inspections
Wind Controller Oy:n tytäryhtiöstä tuli joulukuussa 2020 Suomen ensimmäinen tuulivoimalatarkastuksiin keskittynyt tarkastuslaitos. Suomen kansallinen akkreditointielin FINAS myönsi WiCo Inspectionsille tuulivoimaloiden huoltohissien ja -nostinten akkreditoidun tarkastuslaitoksen aseman. WiCo Inspections suorittaa tuulivoimaloiden turvalaitteiden tarkastusten lisäksi myös tuulivoimaloiden ja -puistojen muita tarkastuksia ja mittauksia – sähköasemalta lavan kärkeen asti. Akkreditoituna tarkastuslaitoksena WiCo Inspections jatkaa palveluntarjontansa kehittämistä Suomen tuulivoima-alan tarpeiden mukaisesti.
Yhteys
Suomen Tuulivoimayhdistys ry
Yliopistonkatu 34 B 17, Jyväskylä