skip to Main Content
Onnea voittajalle!
Vuoden tuulivoimateko 2023 -palkinto ojennettiin Akordille. Kiitos äänestäjille ja tuomaristolle!
Akordi: Tuulivoimahankkeiden suunnittelu ja operointi poronhoitoalueella – tuulivoima-alan ja poronhoidon näkemys hyvistä käytännöistä

Mikä on Tuulivoimateko?

Vuoden Tuulivoimateko-palkinto myönnetään teolle tai toiminnalle, joka on omalta osaltaan ollut tukemassa tai vauhdittamassa suomalaisen tuulivoiman kasvua ja kehittymistä. Palkinto voidaan myöntää niin yritykselle, projektille, tutkimukselle, viranomaiselle, kunnalle kuin vaikkapa tietylle tuulivoimahankkeelle tai yksityishenkilöllekin. Myöntämällä palkinnon Suomen Tuulivoimayhdistys haluaa nostaa esille Suomen energiaomavaraisuutta ja puhdasta energiantuotantoa edistävää toimintaa.

Vuoden 2023 ehdokkaat

Voittaja julkaistaan 1.2.2024 Oulun Wind Finland -seminaarissa.

Ilmatar – merkittävä investointi uusiutuvan energian tuottamiseksi Suomessa

Ilmatar teki investointipäätöksen 30 voimalan tuulipuiston rakentamisesta Pahkakoskelle, Iin kuntaan. 186 megawatin (MW) nimellisteholla toimivan tuulipuiston käyttöönoton on tarkoitus tapahtua kesällä 2025.

Pahkakosken tuulivoimapuisto merkittävän kokoluokan uusiutuvan energian hanke, jolla on merkittäviä vaikutuksia aluetalouden, vihreän siirtymän ja Suomen hiilineutraaliustavoitteiden hyväksi.

Valmistuttuaan Pahkakosken tuulipuisto tuottaa on noin 600 gigawattituntia (GWh) puhdasta ja päästötöntä sähköä vuodessa, mikä vastaa noin 240 000 kerrostaloasunnon tai 30 000 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusta. Pahkakoski tulee olemaan merkittävä lisäys Suomen tuulivoimakapasiteettiin.

Pahkakosken tuulipuisto tulee olemaan yksi ensimmäisistä suuren mittakaavan kohteista Euroopassa, joka rakennetaan innovatiivisella TCI-toimintamallilla. TCI-urakointimallissa (Transport, Crane and Installation) toimitus ja asennus on jaettu tuuliturbiinivalmistajan ja TCI-urakoitsijan kesken.

https://ilmatar.fi/ilmattarelta-suuri-investointipaatos-30-voimalan-tuulivoimapuisto-rakennetaan-innovatiivisella-tci-urakointimallilla/

Nordex ja Lujabetoni – tuulivoimaloiden hybriditornien betonielementtien valmistus Suomessa

Nordex Finland Oy ja Lujabetoni Oy solmivat vuonna 2022 yhteistyösopimuksen Nordexin suunnittelemien edistyksellisten betoni-teräs -hybriditornien betonielementtien valmistuksesta Suomessa. Valmistus työllistää merkittävästi kotimaassa ja korvaa laajasti tuontia, mikä on ollut pitkään koko tuulivoima-alan strategisena tavoitteena.

Tuulivoimaloissa terästornit ovat monta vuotta olleet alan standardi. Terästornit tuodaan Suomeen ulkomailta, joten tornien kotimaisuusaste on ollut erittäin matala.

Nordexin ja Lujabetonin yhteistyön myötä, betoni-teräs -hybriditornien betonielementit valmistetaan Lujabetonin Kärsämäen tehtaalla merkittävän tehdasinvestoinnin myötä. Koska noin 2/3 hybriditornista on tehty betonista, tuulivoimaloiden kotimaisuusaste nousee merkittävästi.

Hybriditornit mahdollistavat myös tuulivoimaloiden korkeamman napakorkeuden, jolla parempien tuuliolosuhteiden kautta saavutetaan korkeampi vuosituotto, matalammat tuotantokustannukset ja parempi kilpailukyky. Nordex tarjoaa seuraaviin hankkeisiin hybriditorneja jopa 179 metrin napakorkeudella. Perinteisillä terästorneilla tiekuljetus rajoittaa alimman tornilohkon maksimihalkaisijan kautta tornin korkeutta, mutta tällaista rajoitusta hybriditorneissa ei ole.

Lujabetonin työtilanteeseen hanke on vaikuttanut erittäin positiivisesti rakennusalan syvässä matalasuhdanteessa. Kärsämäen tehtaalle Nordexin 25 tuulivoimalan Karahka-hankkeen hybriditornien betonielementtien valmistus tuo yli 100 henkilötyövuotta. Sopimus mahdollisti myös Kärsämäen tehtaan merkittävän, lähes 10 miljoonaan nousevan kokonaisinvestoinnin, jonka kotimaisuusaste oli yli 80%.

Akordi

Paliskuntain yhdistys ja Suomen Tuulivoimayhdistys ry ovat työskennelleet vuodesta 2020  alkaen tuulivoiman ja poronhoidon välisen vuoropuhelun ja yhteistyön tiivistämiseksi. Aloite vuoropuhelun tiivistämiseen syntyi yhdistysten ja Akordi Oy:n välisistä keskusteluista: toimivan yhteistyön ymmärrettiin olevan välttämätöntä toimialojen kestävälle yhteensovittamiselle. Akordi on tukenut työskentelyä alusta asti ulkopuolisena neutraalina kumppanina ja  auttanut muotoilemaan molempien alojen näkökulmasta mielekkäät tavoitteet yhteistyölle.

Tavoitteena ollut alojen välisen keskusteluyhteyden vahvistaminen ja ymmärryksen molemminpuolinen lisääminen on jo lähtenyt toteutumaan. Työskentelyn pohjalta poronhoito ja tuulivoima-ala ovat luoneet toimintamallin, jossa käydään läpi tuulivoimaprojektin elinkaaren eri vaiheet ja tarjotaan konkreettisia esimerkkejä hyvistä käytännöistä poronhoidon huomioon ottamiseksi kussakin vaiheessa. Samalla kun yhteensovittamisen keinoja haetaan, on pidettävä mielessä, että osa alueista on poronhoidon kannalta niin keskeisiä, että samalle alueelle sijoittuminen on mahdotonta. Toimintamallia oli laatimassa työryhmä, jossa oli alojen lisäksi edustus maakuntaliitosta ja ELY-keskuksista.

https://akordi.fi/akordiprojects/poronhoito-tuulivoima-keskustelu/

Modvion – puurunkoiset voimalanrungot Suomessa tuotetuista paneeleista

Modvion on uuden teknologiansa avulla rakentanut maailman korkeimman puusta valmistetun tuulivoimatornin – Suomessa tuotetuista paneeleista. Yritys rakentaa nykyvoimaloiden korkeuksiin yltäviä torneja puusta valmistetuista moduleista. Puun käyttö vähentää hiilidioksidipäästöjä, kun terästä ja betonia käytetään vähemmän; itse puumateriaali varastoi pitkäaikaisesti hiilidioksidia, joka on sitoutunut puiden kasvaessa. Tuloksena on hiilinegatiivinen tuulivoimalatorni, joka varastoi enemmän hiilidioksidia kuin sen tuotannossa syntyy. ornien modulaarisuus mahdollistaa tavallisen kuorma-autokaluston käyttämisen, mikä helpottaa reittisuunnittelun paineita. Modvionin tornit ovat edullisempia mitä korkeammiksi ne nousevat,  joten ne soveltuvat erittäin hyvin Suomen markkinoille, missä käytetään tyypillisesti suuria tornikorkeuksia.

Käytetty materiaali on suomalaisen Metsä-Woodin toimittama LVL-kertopuu. Se koostuu monista ohuista puukerroksista, jotka lisäävät puutuotteen lujuutta. LVL on noin 50 prosenttia vahvempaa kiloa kohti verrattuna tuulivoimatorneissa käytettyihin teräsmateriaaliin. Tuloksena on kevyempi torni, jonka hyöty kasvaa mitä korkeammaksi se rakennetaan. Lisäksi puiset tornit voivat vaikuttaa yleiseen hyväksyttävyyteen. Käyttämällä paikallista uusiutuvaa puuta tornimateriaalina voidaan vähentää tuulivoimalan elinkaaren aikaisia hiilidioksidipäästöjä noin 30 prosentilla.

https://modvion.com/

https://tuulivoimalehti.fi/entistakin-vihreampaa-tuulivoimaa/

Windlife-hanke

Tuulivoiman vaikutuksia metsäeläimistöön ei tunneta vielä laajasti, mutta nyt käynnistyneessä Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja tuulivoima-alan toimijoiden yhteishankkeessa vaikutuksia tullaan selvittämään niin sanottuihin direktiivilajeihin eli suteen, metsäpeuraan ja maakotkaan. Hankkeessa kartoitetaan lisäksi metsästäjien näkemyksiä ja kokemuksia tuulivoiman vaikutuksista metsästykseen.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja tuulivoima-alan toimijoiden viisivuotisessa tutkimushankkeessa Metsäeläinten esiintyminen ja elinympäristöjen käyttö tuulivoimaloiden lähialueilla (WINDLIFE) selvitetään tuulivoiman vaikutuksia suden, metsäpeuran ja maakotkan lisäksi poronhoitoon ja poronhoidon kustannuksiin. Hanke toteutetaan vuosina 2023–2027 ja sen tavoitteena on tuottaa ohjeita, jolla tutkimusten kohteena olevien lajien elinympäristövaatimukset voidaan ottaa entistä paremmin huomioon tuulivoimaloiden sijoittamisessa. Tuulivoimaloiden rakentamisella ja tuulivoimatuotannolla voi olla sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia luonnonvaraisiin eläinlajeihin. Yhdelle lajille tuulivoimala-alue voi tarkoittaa esimerkiksi elinympäristön pienenemistä ja lisääntymismahdollisuuksien heikkenemistä, kun taas toiselle lajille elinympäristön muutos voi tuoda kilpailuetua muun muassa ravinnon saatavuuden lisääntyessä. Tutkimustietoa tuulivoiman vaikutuksista luonnonvaraisiin lajeihin on toistaiseksi ollut kuitenkin hyvin vähän saatavilla. Nyt käynnistetyn tutkimushankkeen kohteena olevista lajeista kotimaiset tutkimukset puuttuvat kokonaan.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden keskus – JOTPA

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus on myöntänyt valtionavustusta tuulivoima-alan osaamispalveluihin yhteensä n. 3,1 miljoonaa euroa. Avustusta myönnettiin 12 koulutuskokonaisuudelle eri puolille Suomea. Valtionavustushaku tuulivoima-alan osaamispalveluihin järjestettiin 1.11.2023 – 1.12.2023. Hakemuksia saapui 12 kappaletta, ja avustusta haettiin yhteensä n. 3,3 miljoonalla eurolla. Avustuksella tuetaan nopeasti kasvaneen tuulivoima-alan työllisyyttä. Suomen tuulivoima-ala on kasvanut nopeasti viime vuosina. Tämä on johtanut kasvavaan työvoiman tarpeeseen alan monissa tehtävissä. Tämän avustuksen tavoitteena on lisätä osaavan työvoiman saatavuutta tuulivoimasektorilla erityisesti asennus-, huolto- ja kunnossapitohenkilöstön osalta. Samalla tavoitteena on luoda selkeitä koulutuspolkuja alalle ja vahvistaa alan koulutustarjontaa. JOTPA on tehnyt myös pilotoinnin, jossa rakennemuutostilanteissa käytettyjä toimintamalleja tulisi kehittää ja nykyisiä malleja vahvistaa. Tämän hankinnan tavoitteena on kehittää toimintamalli, jota voidaan soveltaa positiivisen äkillisen rakennemuutoksen tilanteisiin eri aloille. Hankinta pilotoitiin tuulivoima-alalla, jonne tehtiin mm valtakunnallinen osaamistarvekartoitus.

https://www.jotpa.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/tuulivoima-alan-koulutuksen-voi-aloittaa-yli-560-uutta-opiskelijaa

Vuoden 2023 tuomarit

Sanna Laine

Sanna Laine toimii asiakkuuspäällikkönä yritysyhteistyötiimissä WWF Suomessa. Sanna on työskennellyt aiemmin mm. energia- ja matkailualalla. (kuva: © Aki-Pekka Sinikoski / WWF)

Antti Majava

Antti Majava on vihreän siirtymän ja energiamurroksen asiantuntija ja väitöskirjatutkija (HY/DENVI). Majava työskentelee ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan tutkivassa BIOS-tutkimusyksikössä sekä vihreän siirtymän osaamisen kehittämiseen ja siirtymäriskienhallintaan keskittyvässä Käännekohta t&k Oy:ssä.

Marianne Heikkilä

Marianne Heikkilä on 124 vuotta vanhan Marttaliiton pääsihteeri, Martat-lehden päätoimittaja ja rovasti, joka johtaa kestävää, kohtuullista ja toimivaa arkea edistäviä marttoja.

Martat on Suomen suurimpia kotitalousneuvontajärjestöjä, joka toimii ruoka- ja ravitsemussuosituksien mukaisesti terveellisen, turvallisen, eettisen, ekologisen, edullisen ja herkullisen ruoan puolesta. Neuvontajärjestö edistää kestävää taloutta, kuluttajien ja kotitalouksien energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian lisäämisen keinoja.

Niklas Holmberg

Niklas Holmberg toimii uutispäällikkönä ja päätoimittajan sijaisena Maaseudun Tulevaisuudessa. Aiemmin hän on toiminut muun muassa MT:n Brysselin kirjeenvaihtajana ja toimittajana.

Fatim Diarra

Fatim Diarra toimii kansanedustajana Vihreiden eduskuntaryhmässä.

Aiempien vuosien Tuulivoimateot

Tuulivoimateko 2022

Tuomarit

Vuoden tuulivoimateon valitsee asiantunteva raati, joka koostuu energia-alan asiantuntijoista sekä muista puhtaan energiantuotannon puolestapuhujista.

Maria Ohisalo

Maria Ohisalo, Ympäristö- ja ilmastoministeri. Kuva: Iris Flinkkilä

Niklas Kaskeala

Niklas Kaskeala on toiminut viimeiset vuodet Compensaten vastuullisuusjohtajana.

Juhani Henriksson

Arktiset Vedet-ohjelmasarjan tekijä (11. tuotantokautta) on toiminut urheilutoimittajana, studioisäntänä, tuottajana, selostaja mm. olympialaisissa ja Leijona-kiekko-otteluissa.

Aleksanteri Hakaniemi

Aleksanteri Hakaniemi on artisti ja lauluntekijä Kouvolasta.

Kuva: Tero Ahonen

Finalistit

Voittaja

KiMuRa-hanke

Tuulivoimala on erittäin hyvin kierrätettävissä. Ainoana haasteena on ollut lapajäte, joka on ollut tähän asti vaikeasti kierrätettävää materiaalia. Muovikomposiitin kierrätys on ollut ylipäätään koko yhteiskunnan kattava haaste. Muoviteollisuus ry:n Komposiittijaosto tarttui haasteeseen alkuvuodesta 2020, ja kokosi saman pöydän ääreen laajan joukon toimijoita. Mukana on niin komposiittituotteiden tuottajia, tuotteiden loppukäyttäjiä, kiertotaloustoimijoita kuin jätemateriaalin hyötykäyttöä edustavia tahoja. Kierrätyshaasteen ympärille muotoiltiin KiMuRa-nimen saanut projekti. KiMuRa on lyhenne sanoista ”kierrätetty, murskattu raaka-aine”. Projekti sai rahoituksen ympäristöministeriöltä loppuvuonna 2020. Sen keskiössä oli luoda kustannustehokas muovikomposiittijätteen keräys- ja käsittelylogistiikka varmistamaan, että muovikomposiittijäte saadaan tehokkaasti mahdolliseen hyödyntämispisteeseen.

Muoviteollisuus ry:n johdolla ja ympäristöministeriön rahoituksella seitsemän komposiittiteollisuusyritystä selvittivät yhdessä Kuusakosken ja murskatun materiaalin loppukäyttäjää edustavan Finnsementin kanssa teollisuuden komposiittijätteen keräyslogistiikkaa ja komposiitin hyödyntämistä sementin tuotannossa. Tällä hetkellä muovikomposiittimurske toimitetaan Finnsementin Lappeenrannan tehtaalle, jossa puolet materiaalista käytetään energiana klinkkeriuunin lämmittämisessä fossiilisten polttoaineiden sijasta ja puolet sidosaineena valmistettavassa sementissä.

KiMuRan kautta on jo menestyksekkäästi käsitelty tuulivoimaloiden lapoja. Suomi on edelläkävijänä kieltänyt orgaanisen jätteen, jota myös muovikomposiitit ovat, loppusijoittamisen kaatopaikoille. Lisäksi tuulivoima-ala on Euroopan laajuisesti kieltänyt itse itseltään kaatopaikkasijoittamisen. Suomessa on nyt myös edelläkävijöiden joukossa löydetty ratkaisu muovikomposiittijätteen käsittelyyn.

Voittaja

Tuulivoimakuntien verkosto

Suomen tuulivoimakuntien verkosto perustettiin kuntamarkkinoiden yhteydessä 14.9.2022 kuudentoista kunnanjohtajan voimin. Verkoston yhteisenä tavoitteena on tuulivoimakuntien yhteisen edunvalvonnan lisäksi jakaa kuntien osaamista ja hyviä käytäntöjä, oikaista vääriä uskomuksia sekä myös edistää ratkaisuja, jotta tuulivoimainvestoinnit sijoittuisivat tasaisemmin Suomessa.

Suomessa on noin sata kuntaa ja kaupunkia, joissa on tuulivoimaa. Osassa kunnissa on kertynyt kokemusta tuulivoimasta jo useiden vuosien ajan, osaan kunnista vasta nyt rakennetaan ensimmäisiä tuulivoimaloita. Verkostoon päätettiin ottaa mukaan myös kuntia, joissa on tuulivoimakaavoitus vasta vireillä, jotta uuden äärellä olevat kunnat voivat oppia tuulivoiman kanssa pidempään toimineilta.

Tarkoituksena on ollut luoda kunnanjohtajien välille paikka, jossa voi matalalla kynnyksellä kysyä kollegoiltaan lisänäkökulmia ja hyviä käytäntöjä, jos joku asia vaatii omassa kunnassa ratkaisua. Tuulivoimakunnille on tärkeää, että esimerkiksi tuulivoimaloista kertyvä kiinteistöverohyöty jää jatkossakin täysimääräisenä tuulivoimalan sijaintikuntaan, sillä myös tuulivoiman vaikutukset näkyvät paikallisesti.

Yleisöäänestyksen voittaja

KiMuRa-hanke

Tuulivoimala on erittäin hyvin kierrätettävissä. Ainoana haasteena on ollut lapajäte, joka on ollut tähän asti vaikeasti kierrätettävää materiaalia. Muovikomposiitin kierrätys on ollut ylipäätään koko yhteiskunnan kattava haaste. Muoviteollisuus ry:n Komposiittijaosto tarttui haasteeseen alkuvuodesta 2020, ja kokosi saman pöydän ääreen laajan joukon toimijoita. Mukana on niin komposiittituotteiden tuottajia, tuotteiden loppukäyttäjiä, kiertotaloustoimijoita kuin jätemateriaalin hyötykäyttöä edustavia tahoja. Kierrätyshaasteen ympärille muotoiltiin KiMuRa-nimen saanut projekti. KiMuRa on lyhenne sanoista ”kierrätetty, murskattu raaka-aine”. Projekti sai rahoituksen ympäristöministeriöltä loppuvuonna 2020. Sen keskiössä oli luoda kustannustehokas muovikomposiittijätteen keräys- ja käsittelylogistiikka varmistamaan, että muovikomposiittijäte saadaan tehokkaasti mahdolliseen hyödyntämispisteeseen.

Muoviteollisuus ry:n johdolla ja ympäristöministeriön rahoituksella seitsemän komposiittiteollisuusyritystä selvittivät yhdessä Kuusakosken ja murskatun materiaalin loppukäyttäjää edustavan Finnsementin kanssa teollisuuden komposiittijätteen keräyslogistiikkaa ja komposiitin hyödyntämistä sementin tuotannossa. Tällä hetkellä muovikomposiittimurske toimitetaan Finnsementin Lappeenrannan tehtaalle, jossa puolet materiaalista käytetään energiana klinkkeriuunin lämmittämisessä fossiilisten polttoaineiden sijasta ja puolet sidosaineena valmistettavassa sementissä.

KiMuRan kautta on jo menestyksekkäästi käsitelty tuulivoimaloiden lapoja. Suomi on edelläkävijänä kieltänyt orgaanisen jätteen, jota myös muovikomposiitit ovat, loppusijoittamisen kaatopaikoille. Lisäksi tuulivoima-ala on Euroopan laajuisesti kieltänyt itse itseltään kaatopaikkasijoittamisen. Suomessa on nyt myös edelläkävijöiden joukossa löydetty ratkaisu muovikomposiittijätteen käsittelyyn.

Tuulivoimateko 2021

Tuomarit

Kansanedustaja Kai Mykkänen (kok.)

Kai Mykkänen

Ympäristövastuun yhdistäminen markkinatalouteen on ollut Kai Mykkäsen vaikuttamistyön sinivihreä lanka 25 vuotta.

Seija Lukkala

Seija Lukkala on Globe Hope -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja.

Hanna Kosonen, kansanedustaja (kesk.

Hanna Kosonen

Hanna Kosonen on keskustan kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan jäsen, sekä talousvaliokunnan varapuheenjohtaja.

Mika Järvinen

Mika Järvinen toimii Energiatekniikan Professorina Aalto Yliopistossa. Hän tekee tutkimustyötä hiilidioksidin talteenoton, kiertotalouden, vetytalouden sekä uusiutuvien energiamuotojen kanssa.

Riku Karjalainen

Riku Karjalainen on timelapse-kuvaukseen erikoistunut luontokuvaaja.

Finalistit

Voittaja

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid suhtautuu erittäin myönteisesti tuulivoiman kehittämiseen ja on aina valmis käymään keskustelua tuulivoimayhtiöiden kanssa verkon kehittämiseksi tuulivoiman tarpeisiin. Tuulivoima tarvitsee tuekseen säätövoimaa ja sen säätövoiman tasaisessa saamisessa Fingrid on tehnyt todella hyvää työtä.

Fingrid on päättänyt rakentaa Iin ja Oulun välille uuden 26 kilometriä pitkän 110 kilovoltin voimajohdon vuosien 2023–2024 aikana. Investoinnit mahdollistavat päästöttömän tuulivoimatuotannon liittämisen kantaverkkoon ja parantavat alueen sähkönsiirron käyttövarmuutta.

Uusi voimajohto mahdollistaa lisääntyvän tuulivoimatuotannon siirtämisen alueelta kulutukseen. Tulevien vuosien investoinnit kantaverkkoon ovat mahdollistamassa Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista.

www.fingrid.fi

Hedetin tuulivoimaloiden taidemuraalit

Tuulivoimalat ovat teollisia rakennelmia, mitkä on tuotu luontoon ihmisten toimesta. Mitä jos voisimme tuulivoimaloiden avulla kertoa tarinoita niitä ympäröivästä luonnosta? Ainoastaan sata vuotta taaksepäin ihmiset elivät läheisemmässä vuorovaikutuksessa luonnon kanssa. Ihmisten ja luonnon välinen side oli paljon vahvempi kuin nykyään. Inspiraatio tuulivoimaloihin tehtävistä maalauksista tuleekin vanhasta ideologiasta: “Luonnosta ei voi vain ottaa, pitää myös antaa jotakin takaisin.”

Taideprojekti tehtiin yhteistyössä Närpiön kunnan kanssa ja ajatuksena oli nimenomaan tehdä se paikallisyhteisölle ja mahdollistaa odottamattomia elämyksiä tuulipuistossa kävijöille. Mukana toteutuksessa oli myös paikallinen koulu, Yttermark skolan, ja Neoen ja Prokon toteuttivat taideprojektin Hedetin tuulipuistossa, Närpiössä. Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa (globaalistikin vain muutamia), kun tuulivoima ja taide yhdistyvät tällä tavalla paikallisyhteisön hyväksi.

Taideprojektissa maalattiin kolme tuulivoimalan runkoa maasta viiden metrin korkeuteen. Projektin toteutti taiteilija Viivi “Viv Magia” Vierinen, joka on tunnettu kansainvälisesti työskentelevä katutaiteilija, ja tehnyt useita suurikokoisia muraaleja.

Hedetin tuulipuiston taideteokset ovat hiilineutraaleja, sillä taideprojektin tuottama CO2 jalanjälki on kompensoitu.

Katso video: https://youtu.be/V4VMYvY9YFk

Yleisöäänestyksen voittaja

Lestijärven kunta - Suomen suurin tuulivoimahanke

Suomen suurin – 455,4 megawatin – tuulipuisto alkaa rakentua Lestijärvelle. Lestijärven kunta on rohkeasti vienyt eteenpäin Suomen tämän hetken suurinta tuulivoimahanketta, joka valmistuu vuoden 2024 loppuun mennessä. Rakentajayhtiön OX2:n lisäksi toteutuksessa mukana ovat Kymppivoima, Oulun Energia ja Kuopion Energia.

Tuulipuistoon rakennetaan yhteensä 69 tuulivoimalaa, joiden enimmäiskorkeus on 240 metriä. Puiston vuosittainen energiantuotanto on yli 1,3 terawattituntia. Se vastaa noin kahta prosenttia koko Suomen viime vuoden sähköntuotannosta.

Arvioidut kiinteitöverotulot ovat noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa tuulivoimahankkeen 35 vuoden toiminta-ajan. Lestijärvellä on asukkaita reilu 700 eli kiinteistöverotuotto tulee olemaan yyli 100 000 euroa kuntalaista kohden tuulipuiston elinkaaren aikana.

www.lestijarvi.fi

Kalajoki - tuulivoimakaupunki

Kalajoen kaupunki ollut merkittävässä edelläkävijän roolissa mahdollistamassa tuulivoiman rakentamista Suomessa maankäytön ja kaavoituksen avulla. Kalajoella on ollut hyvin myönteinen suhtautuminen tuulivoiman rakentamiseen. Suomen tuulivoimakapasiteetista 6,4 prosenttia sijaitsee Kalajoella (64 voimalaa, 208 MW).

Tuulivoiman tuomat kiinteistöverotulot ovat merkittävä ns. ylimääräinen lisä talouteen. Se näkyy konkreettisesti kuntalaisilla tällä hetkellä esimerkiksi prosenttia alhaisempana tuloverona. Suunnitelmien mukaan Kalajoen tuulivoimalamäärät ovat lähes tuplaantumassa parin tulevan vuoden aikana ja se tulee mahdollistamaan kilpailukykyisen tuloverotuksen.

OX2 yhtiön työllistävyys tuulivoima-alalla

Tuulivoima-alan työntekijämäärä kasvanut valtavasti ja erityisesti OX2 Suomen rekrytoinnit ovat lisänneet tuulivoima-alan työllistävyyttä vuoden 2021 aikana.

OX2 työntekijämäärä on kaksinkertaistunut vuoden 2021 aikana ja työntekijöiden määrä on noussut kolmestakymmenestä noin kuuteenkymmeneen. Toimistoja on Helsingissä, Oulussa ja Tampereella.

OX2:lla oli Suomeen rakenteilla 830 megawatin edestä tuulivoimaa vuoden 2021 loppupuolella. Tämä määrä tarkoittaa vuonna 2019 Rambollin laatiman selvityksen mukaan yli 22000 henkilötyövuotta.

Lestijärven infrahankkeen toteutamisesta vastaava KSBR kertoo, että tuulivoimahankkeen rakennustyöt työllistävät alueella merkittävästi, jopa 350–400 työntekijää vuodessa kolmen vuoden ajan.

www.ox2.fi

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid suhtautuu erittäin myönteisesti tuulivoiman kehittämiseen ja on aina valmis käymään keskustelua tuulivoimayhtiöiden kanssa verkon kehittämiseksi tuulivoiman tarpeisiin. Tuulivoima tarvitsee tuekseen säätövoimaa ja sen säätövoiman tasaisessa saamisessa Fingrid on tehnyt todella hyvää työtä.

Fingrid on päättänyt rakentaa Iin ja Oulun välille uuden 26 kilometriä pitkän 110 kilovoltin voimajohdon vuosien 2023–2024 aikana. Investoinnit mahdollistavat päästöttömän tuulivoimatuotannon liittämisen kantaverkkoon ja parantavat alueen sähkönsiirron käyttövarmuutta.

Uusi voimajohto mahdollistaa lisääntyvän tuulivoimatuotannon siirtämisen alueelta kulutukseen. Tulevien vuosien investoinnit kantaverkkoon ovat mahdollistamassa Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista.

www.fingrid.fi

Tuulivoimateko 2020

Tuomarit

Mari Pantsar

Mari Pantsar luotsaa Suomen Itsenäisyyden juhlarahaston Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teemaa.

Jukka Ruusunen

Jukka Ruusunen on toiminut Fingrid Oyj:n toimitusjohtajana vuodesta 2007. Fingrid-uraa edelsi kymmenen vuoden ajanjakso kehitysjohtajana Fortumissa.

Meeri Koutaniemi

Meeri Koutaniemi (s.1987) on kuusamolaissyntyinen vapaa valokuvaaja, toimittaja ja dokumentaristi. Koutaniemen työ valokuvaajana ja journalistina ulottuu yli 60 maahan.

Miapetra Kumpula-Natri

Miapetra Kumpula-Natri edustaa europarlamentissa S&D-ryhmää, Suomea ja suomalaisia.

Finalistit

Voittaja

Ikean tuulivoimahankinnat

Ikea on investoinut jo pitkään merkittäviä määriä tuulivoimaan. Viimeisimmät kolme hanketta Suomeen valmistuivat vuonna 2020. Olisi hyvä palkita suuri kaupallinen toimija, joka investoi tuulivoimaan, vaikka se ei ole sen omaa ydinliiketoimintaa. Tällä voisi olla vaikutusta siihen, että myös muut suuryritykset investoisivat entistä enemmän kotimaiseen energiantuotantoon.

Crossbonding, Joonas Lahti Eurolaite Oy

Pitkille kaapelireiteille, kuten erityisesti puistosta kauempana olevalle sähköasemalle, keskijännitekaapeliin asennettava crossbonding, eli vaippavuorottelu, vähentää merkittävästi puiston sisäverkon vikoja ja häviöitä. Crossbondingin merkitys kasvaa jatkossa entisestään kun voimaloiden ja puistojen tehot kasvavat ja tuotettu energia pitäisi pystyä toimittamaan valtakunnan verkkoon mahdollisimman vähäisillä keskeytyksillä ja häviöillä. Urakoitsijana olemme nähneet tarpeen ko. asennuksille ja ainoana toimivana ratkaisuna sellaista Suomessa on tarjonnut Eurolaite ja Joonas Lahti.

Hooli Stevedoring Oy

Satamaoperaattori on kehittänyt toimintaansa ja hankkinut kalustoa erityisesti tuulivoiman tuonnille Suomeen sekä saanut Raahen Sataman mukaan toimintaan, joka on laajentanut ja laajentaa satama-alueen varastointi kapasiteettia ja tieverkostoa pääteille, nykyisille ja tuleville tuulivoima projekteille. Operaattori haluaa olla nro 1 Satamista, joiden kautta tuulivoimaa tuodaan Suomeen ja kehittää toimintaansa niin, että tuonti Raahen kautta on joustavaa, tehokasta ja kaikkien osapuolien kannalta paras vaihtoehto nyt ja tulevaisuudessa.

Hankekehittäjästä hiilidioksidivapaaksi energiayhtiöksi

Ilmatar on suomalaisen tuulivoimarakentamisen pioneereja, ja yhtiö on ollut mukana kehittämässä kotimaista tuulivoimaa jo yli kymmenen vuoden ajan. Ilmatar oli myös ensimmäinen perinteinen hanketoimija, joka aloitti PPA-sopimusten rinnalla sähkön myynnin kuluttaja- ja yritysasiakkaille. Ilmatar on omassa toiminnassaan ottanut vuoden 2020 aikana merkittäviä askeleita ja päättänyt investoinneista, joiden myötä yhtiöstä tuli ainoa suomalainen pelkästään hiidilioksidivapaata sähköä tuottava ja myyvä energiayhtiö. Ilmatar on myös sitoutunut rakentamaan merkittävän määrän uutta tuulivoimaa Suomeen vastaten tuulipuistojen koko elinkaaresta hankekehityksestä puistojen operointiin.

VTT:n tutkimus infraäänen terveysvaikutuksista / Panu Maijala

VTT:n vetämä konsortio teki kansainvälisestikin korkealaatuista infraäänitutkimusta. Julkisuuteen vetäjänä toimi Panu Maijala. Maijala onnistui tekemään erittäin neutraalia tutkimusta, sai mukaan tuulivoimatoimijoita, jotka luovuttivat tarvittavaa dataa tutkimukseen. Maijalalla oli myös keskusteluyhteys tuulivoimakriitikoihin. Työryhmä sain mukaansa myös kuulokokeisiin tarvittavan osallistujakunnan. Maijalasta on avoin, läpinäkyvä ja työteliäs kuva, varsinkin kun keskitalvella pakkasessa asentaa lumessa erilaisia antureita sormet jäässä.

Euroopan suurin tuulivoimarakentaja OX2

OX2 on pitkään kehittänyt ja rakentanut tuulivoimahankkeita ja tuonut hankekehittämiseensä mukaan markkinaehtoiseen rakentamisen tarvittavat rahoitusmekanismit. Yritys on selkeästi kasvattanut Suomen organisaatiotaan nykyisiin ja tuleviin hankkeisiin. OX2 on toteuttanut WindEuropen tilastojen mukaan eniten maatuulivoimahankkeita Eurooppaan viimeisen kuuden vuoden aikana.

Akkreditoitu tarkastuslaitos - WiCo Inspections

Wind Controller Oy:n tytäryhtiöstä tuli joulukuussa 2020 Suomen ensimmäinen tuulivoimalatarkastuksiin keskittynyt tarkastuslaitos. Suomen kansallinen akkreditointielin FINAS myönsi WiCo Inspectionsille tuulivoimaloiden huoltohissien ja -nostinten akkreditoidun tarkastuslaitoksen aseman. WiCo Inspections suorittaa tuulivoimaloiden turvalaitteiden tarkastusten lisäksi myös tuulivoimaloiden ja -puistojen muita tarkastuksia ja mittauksia – sähköasemalta lavan kärkeen asti. Akkreditoituna tarkastuslaitoksena WiCo Inspections jatkaa palveluntarjontansa kehittämistä Suomen tuulivoima-alan tarpeiden mukaisesti.

Yhteys

Suomen Tuulivoimayhdistys ry
Yliopistonkatu 34 B 17, Jyväskylä

040 7700 332
tuuli@tuulivoimayhdistys.fi
Back To Top