Tuulivoimala on erittäin hyvin kierrätettävissä. Ainoana haasteena on ollut lapajäte, joka on ollut tähän asti vaikeasti kierrätettävää materiaalia. Muovikomposiitin kierrätys on ollut ylipäätään koko yhteiskunnan kattava haaste. Muoviteollisuus ry:n Komposiittijaosto tarttui haasteeseen alkuvuodesta 2020, ja kokosi saman pöydän ääreen laajan joukon toimijoita. Mukana on niin komposiittituotteiden tuottajia, tuotteiden loppukäyttäjiä, kiertotaloustoimijoita kuin jätemateriaalin hyötykäyttöä edustavia tahoja. Kierrätyshaasteen ympärille muotoiltiin KiMuRa-nimen saanut projekti. KiMuRa on lyhenne sanoista ”kierrätetty, murskattu raaka-aine”. Projekti sai rahoituksen ympäristöministeriöltä loppuvuonna 2020. Sen keskiössä oli luoda kustannustehokas muovikomposiittijätteen keräys- ja käsittelylogistiikka varmistamaan, että muovikomposiittijäte saadaan tehokkaasti mahdolliseen hyödyntämispisteeseen.

Muoviteollisuus ry:n johdolla ja ympäristöministeriön rahoituksella seitsemän komposiittiteollisuusyritystä selvittivät yhdessä Kuusakosken ja murskatun materiaalin loppukäyttäjää edustavan Finnsementin kanssa teollisuuden komposiittijätteen keräyslogistiikkaa ja komposiitin hyödyntämistä sementin tuotannossa. Tällä hetkellä muovikomposiittimurske toimitetaan Finnsementin Lappeenrannan tehtaalle, jossa puolet materiaalista käytetään energiana klinkkeriuunin lämmittämisessä fossiilisten polttoaineiden sijasta ja puolet sidosaineena valmistettavassa sementissä.

KiMuRan kautta on jo menestyksekkäästi käsitelty tuulivoimaloiden lapoja. Suomi on edelläkävijänä kieltänyt orgaanisen jätteen, jota myös muovikomposiitit ovat, loppusijoittamisen kaatopaikoille. Lisäksi tuulivoima-ala on Euroopan laajuisesti kieltänyt itse itseltään kaatopaikkasijoittamisen. Suomessa on nyt myös edelläkävijöiden joukossa löydetty ratkaisu muovikomposiittijätteen käsittelyyn.

Suomen tuulivoimakuntien verkosto perustettiin kuntamarkkinoiden yhteydessä 14.9.2022 kuudentoista kunnanjohtajan voimin. Verkoston yhteisenä tavoitteena on tuulivoimakuntien yhteisen edunvalvonnan lisäksi jakaa kuntien osaamista ja hyviä käytäntöjä, oikaista vääriä uskomuksia sekä myös edistää ratkaisuja, jotta tuulivoimainvestoinnit sijoittuisivat tasaisemmin Suomessa.

Suomessa on noin sata kuntaa ja kaupunkia, joissa on tuulivoimaa. Osassa kunnissa on kertynyt kokemusta tuulivoimasta jo useiden vuosien ajan, osaan kunnista vasta nyt rakennetaan ensimmäisiä tuulivoimaloita. Verkostoon päätettiin ottaa mukaan myös kuntia, joissa on tuulivoimakaavoitus vasta vireillä, jotta uuden äärellä olevat kunnat voivat oppia tuulivoiman kanssa pidempään toimineilta.

Tarkoituksena on ollut luoda kunnanjohtajien välille paikka, jossa voi matalalla kynnyksellä kysyä kollegoiltaan lisänäkökulmia ja hyviä käytäntöjä, jos joku asia vaatii omassa kunnassa ratkaisua. Tuulivoimakunnille on tärkeää, että esimerkiksi tuulivoimaloista kertyvä kiinteistöverohyöty jää jatkossakin täysimääräisenä tuulivoimalan sijaintikuntaan, sillä myös tuulivoiman vaikutukset näkyvät paikallisesti.

Tuulivoimala on erittäin hyvin kierrätettävissä. Ainoana haasteena on ollut lapajäte, joka on ollut tähän asti vaikeasti kierrätettävää materiaalia. Muovikomposiitin kierrätys on ollut ylipäätään koko yhteiskunnan kattava haaste. Muoviteollisuus ry:n Komposiittijaosto tarttui haasteeseen alkuvuodesta 2020, ja kokosi saman pöydän ääreen laajan joukon toimijoita. Mukana on niin komposiittituotteiden tuottajia, tuotteiden loppukäyttäjiä, kiertotaloustoimijoita kuin jätemateriaalin hyötykäyttöä edustavia tahoja. Kierrätyshaasteen ympärille muotoiltiin KiMuRa-nimen saanut projekti. KiMuRa on lyhenne sanoista ”kierrätetty, murskattu raaka-aine”. Projekti sai rahoituksen ympäristöministeriöltä loppuvuonna 2020. Sen keskiössä oli luoda kustannustehokas muovikomposiittijätteen keräys- ja käsittelylogistiikka varmistamaan, että muovikomposiittijäte saadaan tehokkaasti mahdolliseen hyödyntämispisteeseen.

Muoviteollisuus ry:n johdolla ja ympäristöministeriön rahoituksella seitsemän komposiittiteollisuusyritystä selvittivät yhdessä Kuusakosken ja murskatun materiaalin loppukäyttäjää edustavan Finnsementin kanssa teollisuuden komposiittijätteen keräyslogistiikkaa ja komposiitin hyödyntämistä sementin tuotannossa. Tällä hetkellä muovikomposiittimurske toimitetaan Finnsementin Lappeenrannan tehtaalle, jossa puolet materiaalista käytetään energiana klinkkeriuunin lämmittämisessä fossiilisten polttoaineiden sijasta ja puolet sidosaineena valmistettavassa sementissä.

KiMuRan kautta on jo menestyksekkäästi käsitelty tuulivoimaloiden lapoja. Suomi on edelläkävijänä kieltänyt orgaanisen jätteen, jota myös muovikomposiitit ovat, loppusijoittamisen kaatopaikoille. Lisäksi tuulivoima-ala on Euroopan laajuisesti kieltänyt itse itseltään kaatopaikkasijoittamisen. Suomessa on nyt myös edelläkävijöiden joukossa löydetty ratkaisu muovikomposiittijätteen käsittelyyn.

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid suhtautuu erittäin myönteisesti tuulivoiman kehittämiseen ja on aina valmis käymään keskustelua tuulivoimayhtiöiden kanssa verkon kehittämiseksi tuulivoiman tarpeisiin. Tuulivoima tarvitsee tuekseen säätövoimaa ja sen säätövoiman tasaisessa saamisessa Fingrid on tehnyt todella hyvää työtä.

Fingrid on päättänyt rakentaa Iin ja Oulun välille uuden 26 kilometriä pitkän 110 kilovoltin voimajohdon vuosien 2023–2024 aikana. Investoinnit mahdollistavat päästöttömän tuulivoimatuotannon liittämisen kantaverkkoon ja parantavat alueen sähkönsiirron käyttövarmuutta.

Uusi voimajohto mahdollistaa lisääntyvän tuulivoimatuotannon siirtämisen alueelta kulutukseen. Tulevien vuosien investoinnit kantaverkkoon ovat mahdollistamassa Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista.

www.fingrid.fi

Tuulivoimalat ovat teollisia rakennelmia, mitkä on tuotu luontoon ihmisten toimesta. Mitä jos voisimme tuulivoimaloiden avulla kertoa tarinoita niitä ympäröivästä luonnosta? Ainoastaan sata vuotta taaksepäin ihmiset elivät läheisemmässä vuorovaikutuksessa luonnon kanssa. Ihmisten ja luonnon välinen side oli paljon vahvempi kuin nykyään. Inspiraatio tuulivoimaloihin tehtävistä maalauksista tuleekin vanhasta ideologiasta: “Luonnosta ei voi vain ottaa, pitää myös antaa jotakin takaisin.”

Taideprojekti tehtiin yhteistyössä Närpiön kunnan kanssa ja ajatuksena oli nimenomaan tehdä se paikallisyhteisölle ja mahdollistaa odottamattomia elämyksiä tuulipuistossa kävijöille. Mukana toteutuksessa oli myös paikallinen koulu, Yttermark skolan, ja Neoen ja Prokon toteuttivat taideprojektin Hedetin tuulipuistossa, Närpiössä. Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa (globaalistikin vain muutamia), kun tuulivoima ja taide yhdistyvät tällä tavalla paikallisyhteisön hyväksi.

Taideprojektissa maalattiin kolme tuulivoimalan runkoa maasta viiden metrin korkeuteen. Projektin toteutti taiteilija Viivi “Viv Magia” Vierinen, joka on tunnettu kansainvälisesti työskentelevä katutaiteilija, ja tehnyt useita suurikokoisia muraaleja.

Hedetin tuulipuiston taideteokset ovat hiilineutraaleja, sillä taideprojektin tuottama CO2 jalanjälki on kompensoitu.

Katso video: https://youtu.be/V4VMYvY9YFk

Suomen suurin – 455,4 megawatin – tuulipuisto alkaa rakentua Lestijärvelle. Lestijärven kunta on rohkeasti vienyt eteenpäin Suomen tämän hetken suurinta tuulivoimahanketta, joka valmistuu vuoden 2024 loppuun mennessä. Rakentajayhtiön OX2:n lisäksi toteutuksessa mukana ovat Kymppivoima, Oulun Energia ja Kuopion Energia.

Tuulipuistoon rakennetaan yhteensä 69 tuulivoimalaa, joiden enimmäiskorkeus on 240 metriä. Puiston vuosittainen energiantuotanto on yli 1,3 terawattituntia. Se vastaa noin kahta prosenttia koko Suomen viime vuoden sähköntuotannosta.

Arvioidut kiinteitöverotulot ovat noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa tuulivoimahankkeen 35 vuoden toiminta-ajan. Lestijärvellä on asukkaita reilu 700 eli kiinteistöverotuotto tulee olemaan yyli 100 000 euroa kuntalaista kohden tuulipuiston elinkaaren aikana.

www.lestijarvi.fi

Kalajoen kaupunki ollut merkittävässä edelläkävijän roolissa mahdollistamassa tuulivoiman rakentamista Suomessa maankäytön ja kaavoituksen avulla. Kalajoella on ollut hyvin myönteinen suhtautuminen tuulivoiman rakentamiseen. Suomen tuulivoimakapasiteetista 6,4 prosenttia sijaitsee Kalajoella (64 voimalaa, 208 MW).

Tuulivoiman tuomat kiinteistöverotulot ovat merkittävä ns. ylimääräinen lisä talouteen. Se näkyy konkreettisesti kuntalaisilla tällä hetkellä esimerkiksi prosenttia alhaisempana tuloverona. Suunnitelmien mukaan Kalajoen tuulivoimalamäärät ovat lähes tuplaantumassa parin tulevan vuoden aikana ja se tulee mahdollistamaan kilpailukykyisen tuloverotuksen.

Tuulivoima-alan työntekijämäärä kasvanut valtavasti ja erityisesti OX2 Suomen rekrytoinnit ovat lisänneet tuulivoima-alan työllistävyyttä vuoden 2021 aikana.

OX2 työntekijämäärä on kaksinkertaistunut vuoden 2021 aikana ja työntekijöiden määrä on noussut kolmestakymmenestä noin kuuteenkymmeneen. Toimistoja on Helsingissä, Oulussa ja Tampereella.

OX2:lla oli Suomeen rakenteilla 830 megawatin edestä tuulivoimaa vuoden 2021 loppupuolella. Tämä määrä tarkoittaa vuonna 2019 Rambollin laatiman selvityksen mukaan yli 22000 henkilötyövuotta.

Lestijärven infrahankkeen toteutamisesta vastaava KSBR kertoo, että tuulivoimahankkeen rakennustyöt työllistävät alueella merkittävästi, jopa 350–400 työntekijää vuodessa kolmen vuoden ajan.

www.ox2.fi

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid suhtautuu erittäin myönteisesti tuulivoiman kehittämiseen ja on aina valmis käymään keskustelua tuulivoimayhtiöiden kanssa verkon kehittämiseksi tuulivoiman tarpeisiin. Tuulivoima tarvitsee tuekseen säätövoimaa ja sen säätövoiman tasaisessa saamisessa Fingrid on tehnyt todella hyvää työtä.

Fingrid on päättänyt rakentaa Iin ja Oulun välille uuden 26 kilometriä pitkän 110 kilovoltin voimajohdon vuosien 2023–2024 aikana. Investoinnit mahdollistavat päästöttömän tuulivoimatuotannon liittämisen kantaverkkoon ja parantavat alueen sähkönsiirron käyttövarmuutta.

Uusi voimajohto mahdollistaa lisääntyvän tuulivoimatuotannon siirtämisen alueelta kulutukseen. Tulevien vuosien investoinnit kantaverkkoon ovat mahdollistamassa Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista.

www.fingrid.fi

Ikea on investoinut jo pitkään merkittäviä määriä tuulivoimaan. Viimeisimmät kolme hanketta Suomeen valmistuivat vuonna 2020. Olisi hyvä palkita suuri kaupallinen toimija, joka investoi tuulivoimaan, vaikka se ei ole sen omaa ydinliiketoimintaa. Tällä voisi olla vaikutusta siihen, että myös muut suuryritykset investoisivat entistä enemmän kotimaiseen energiantuotantoon.

Pitkille kaapelireiteille, kuten erityisesti puistosta kauempana olevalle sähköasemalle, keskijännitekaapeliin asennettava crossbonding, eli vaippavuorottelu, vähentää merkittävästi puiston sisäverkon vikoja ja häviöitä. Crossbondingin merkitys kasvaa jatkossa entisestään kun voimaloiden ja puistojen tehot kasvavat ja tuotettu energia pitäisi pystyä toimittamaan valtakunnan verkkoon mahdollisimman vähäisillä keskeytyksillä ja häviöillä. Urakoitsijana olemme nähneet tarpeen ko. asennuksille ja ainoana toimivana ratkaisuna sellaista Suomessa on tarjonnut Eurolaite ja Joonas Lahti.

Satamaoperaattori on kehittänyt toimintaansa ja hankkinut kalustoa erityisesti tuulivoiman tuonnille Suomeen sekä saanut Raahen Sataman mukaan toimintaan, joka on laajentanut ja laajentaa satama-alueen varastointi kapasiteettia ja tieverkostoa pääteille, nykyisille ja tuleville tuulivoima projekteille. Operaattori haluaa olla nro 1 Satamista, joiden kautta tuulivoimaa tuodaan Suomeen ja kehittää toimintaansa niin, että tuonti Raahen kautta on joustavaa, tehokasta ja kaikkien osapuolien kannalta paras vaihtoehto nyt ja tulevaisuudessa.

Ilmatar on suomalaisen tuulivoimarakentamisen pioneereja, ja yhtiö on ollut mukana kehittämässä kotimaista tuulivoimaa jo yli kymmenen vuoden ajan. Ilmatar oli myös ensimmäinen perinteinen hanketoimija, joka aloitti PPA-sopimusten rinnalla sähkön myynnin kuluttaja- ja yritysasiakkaille. Ilmatar on omassa toiminnassaan ottanut vuoden 2020 aikana merkittäviä askeleita ja päättänyt investoinneista, joiden myötä yhtiöstä tuli ainoa suomalainen pelkästään hiidilioksidivapaata sähköä tuottava ja myyvä energiayhtiö. Ilmatar on myös sitoutunut rakentamaan merkittävän määrän uutta tuulivoimaa Suomeen vastaten tuulipuistojen koko elinkaaresta hankekehityksestä puistojen operointiin.

VTT:n vetämä konsortio teki kansainvälisestikin korkealaatuista infraäänitutkimusta. Julkisuuteen vetäjänä toimi Panu Maijala. Maijala onnistui tekemään erittäin neutraalia tutkimusta, sai mukaan tuulivoimatoimijoita, jotka luovuttivat tarvittavaa dataa tutkimukseen. Maijalalla oli myös keskusteluyhteys tuulivoimakriitikoihin. Työryhmä sain mukaansa myös kuulokokeisiin tarvittavan osallistujakunnan. Maijalasta on avoin, läpinäkyvä ja työteliäs kuva, varsinkin kun keskitalvella pakkasessa asentaa lumessa erilaisia antureita sormet jäässä.

OX2 on pitkään kehittänyt ja rakentanut tuulivoimahankkeita ja tuonut hankekehittämiseensä mukaan markkinaehtoiseen rakentamisen tarvittavat rahoitusmekanismit. Yritys on selkeästi kasvattanut Suomen organisaatiotaan nykyisiin ja tuleviin hankkeisiin. OX2 on toteuttanut WindEuropen tilastojen mukaan eniten maatuulivoimahankkeita Eurooppaan viimeisen kuuden vuoden aikana.

Wind Controller Oy:n tytäryhtiöstä tuli joulukuussa 2020 Suomen ensimmäinen tuulivoimalatarkastuksiin keskittynyt tarkastuslaitos. Suomen kansallinen akkreditointielin FINAS myönsi WiCo Inspectionsille tuulivoimaloiden huoltohissien ja -nostinten akkreditoidun tarkastuslaitoksen aseman. WiCo Inspections suorittaa tuulivoimaloiden turvalaitteiden tarkastusten lisäksi myös tuulivoimaloiden ja -puistojen muita tarkastuksia ja mittauksia – sähköasemalta lavan kärkeen asti. Akkreditoituna tarkastuslaitoksena WiCo Inspections jatkaa palveluntarjontansa kehittämistä Suomen tuulivoima-alan tarpeiden mukaisesti.